Viikot vierii

Niin ne viikot vain kummasti vierähtää...

Alkuraskaus on ollut vähän rasittavampi kuin esikoisen kohdalla.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että aluksi olin pari viikkoa aamusta iltaan asti krapulaisessa olotilassa ja sen jälkeen alkoi oksentelu.
Onneksi ei ole kuin kerran päivässä tarvinnut oksentaa ja sekin yleensä aamulla ennen kuin on itse ehtinyt vielä mitään syödä.
Lisäksi on ollut väsymystä ja mieliala on ollut aika matala.

Ensi viikolla mennään neuvolaan ja se onkin yhdistetty esikoisen 1,5-vuotisneuvola ja ensimmäinen oma neuvolani tässä raskaudessa.

Toivotaan vaan, että kaikki olisi hyvin...

Onnellinen

Raskaustesti tänä aamuna odotetusti positiivinen!

Odotetusti positiivinen, koska kuukautisten olisi pitänyt alkaa jo viikonloppuna.

Saimme maailman parhaan joululahjan! <3

P.S En ottanut siis raskaustestiä mökille, kuten lupasinkin itselleni :)

Unet sen kertovat

eli totuuden siitä, että ainakin alitajuntaisesti toiveet ovat taas korkealla.
Viime yönä nimittäin näin unta, että synnytys oli alkamassa ja sitä edeltävänä, että minulla oli iso raskausvatsa ja vauvan liikkeet näkyivät selvästi ihon alla.

Olen minä rehellisesti sanoen aivan tietoisestikin toiveikas, mutta nyt pettymys täytyy ottaa PALJON iisimmin kuin eka kierrosta. Silloin olin aivan hirveä ja "maani myynyt"-fiiliksellä.

Viikonloppuna on edessä kova pakkaaminen, kun maanantaina suuntaamme viettämään mökkijoulua...

Kiertoilua

Kp 17 ovulaatiotesti näytti "vihreää valoa" (sunnuntaina). Viime kierrossa tuo tapahtui kp 19.
Hyvin saatiin tämä ainakin hyödynnettyä: päivää ennen, testipäivä ja vielä seuraavana.

Tällä kertaa olen osannut ottaa tosi rennosti. Liekö lähestyvällä joululla osansa asiaan, kun pysyy kiireisenä.

Mahdolliset kuukautiset sattuu ikävästi joulun aikaan, mutta sillehän ei mitään voi. Mökille en aio ottaa yhtään raskaustestiä mukaan ;)
vaikka kuukautiset voi alkaa jo vkonloppuna, jolloin ei edes tarvitse harkita

Tämä kierto

Eilen illalla hoksasin nukkumaan mennessä, että olin merkannut kalenteriin tälle päivälle ovulaation metsästyksen aloittamisen. (vielä ei aamulla odotetusti hymynaamaa ilmestynyt)

Toisin sanoen viime kierrosta opin ottamaan rennommin. Nyt mennään todellakin sillä asenteella, että tulee sitten kun tulee. Muuten ei ole enää parisuhdetta, nimittäin niin raivoisa ja kiukkuinen olen ollut pahan oloni kanssa.

Nyt vain nautitaan toisistamme, ainakin toistaiseksi ;)

Menkat alkoi

Kävin aamulla vessassa ja ajattelin, että lähden tytön kanssa kävellen apteekkiin hakemaan raskaustestin, jos sittenkin...
Menkat kuitenkin alkoi jo ennen kuin ehdittiin lähteä.
Laitoin tamponin ja mentiin ulos. En jaksanut lähteä hakemaan edes lisää tamponeja, kaapissa olisi varmaan jotain siteitä.
En jaksa välittää.

Yön aikana oli satanut maan ihanasti valkoiseksi uutta lunta.
Vedin tyttöä pulkassa; vielä tuohon risteykseen, ja vielä tuonne asti.
Pää tyhjä, tyhjä verta vuotava kohtu.

Tyttö naurahteli välillä iloisesti ja sain hymyiltyä hänelle takaisin.
Miksen osaa olla onnellinen yhdestä lapsesta, kun toiset ei saa sitäkään?
Jatkoimme matkaa ja tervehdin vastaan tulevia tuttuja väkinäinen hymy kasvoilla.
Lunta satoi ja ympärillä oli hiljaista. Hiutaleet rapisivat takille ja pulkka takana rahisi.

Sisällä kirvelsi tuo liian tuttu tunne: epäonnistuminen.
Edes kyyneleet eivät nousseet silmiin, tuntui vaan pahalta ja tyhjältä; kylmältä.
Kaikki edellisen raskauden ongelmat nousivat mieleen ja tuo tunne, jonka olisin niin kovasti halunnut tällä kertaa välttää: epäonnistuminen.

Miksemme aloittaneet yrittämistä jo vaikka alkuvuodesta? Miksi kuvittelin, että tämä kerta olisi yhtään sen helpompi kuin ensimmäinen? Eihän minulla mene mikään kohtuudella.

Jouluavajaiset on tänään, ensimmäinen kerta vuosiin, kun miehelle ei satu töitä samaan aikaan, lunta maassa ja joulua pitäisi alkaa miettimään ja laittaa... ei tunnu nyt yhtään jouluiselta.

Joulukuu alkaa joulustressin lisäksi taas yrittämisen stressaamisella.

Kukaan ei ymmärrä, kenellekään ei voi puhua... ei edes oma mies.

Ei mitään

Raskaustesti negatiivinen.

Samalla huomasin, että tuo mun laskuri laskeekin päiviä raskaustestin tekemiseen eikä ovulaatiotestiin.
Jouduin sen vaihtamaan yhdessä vaiheessa ja nyt vasta huomasin, että tulikin väärä.
Tänään kyllä tossa laskurissa sanotaan, että kotitesti SAATTAA näyttää tuloksen...
Jos kuukautiset ei ala ennen viikonloppua, niin pitää vielä viikonloppuna testata.
Nyt luotetaan siis aivan toivon rippeisiin.

Aika surkea olo....