Valmisteluja

Ensimmäiset vauvan vaatteet pesty! Viikonloppuna pitäisi kasata pinnasänky ja hoitopöytälipasto(jonne saa vaatteet piiloon). Myös sairaalakassiin täytyy tehdä hankintoja ja pikaisesti!

9.7 olisi aika synnytystapa-arvioon ja toivotaan, että sinne asti päästään. Vauva on niin alhaalla, että itseäni jo vähän kauhistuttaa, kuinka käy.

Vauvan vaatteita ripustaessani kuivumaan tuntui välillä ihanalta ajatus, että kohta meillä on pikkuinen, mutta välillä taas nousee hirveä jännitys. Kaikki on niin uutta ja jotenkin tuntuu, että ei ole osannut valmistautua asiaan. Vaikka aika puskista tämän täytyy kaikille ensikertalaisille tulla...

Neuvolakuulumisia

Näin tämä menee näillä pienillä paikkakunnilla. Terveydenhoitajamme jää tämän viikon jälkeen kesälomalle ja tuskin näen häntä ennen synnytystä. Tänään piti olla neuvola, mutta terveydenhoitaja oli sairastunut. Minut otti vastaan toinen isompia lapsia hoitava th. Luonnollisesti tämän päivän perhevalmennus jäi myös sitten välistä, eikä sitä ehditä tuon loman takia pitää ollenkaan. Perhevalmennuksen osalta tämä jäi siis hyvin ohueksi. Ensi viikolla saatan saada jonkun imetysoppaan, jonka pitäisi sitten korvata viimeinen perhevalmennus.

Terveydenhoitajani puhui viimeksi, että saisin lähetteen keskussairaalaan synnytystapa-arvioon, mutta nyt tämä toinen th puhuikin yllättäen, että hän saattaa tehdä tuon arvion täällä. Ihan niinkuin se olisi jotenkin sama asia! Täytyy soittaa ja vaatia omalta th:lta, jos hän tulee vielä töihin, että kirjoittaa sen lähetteen. Varsinkin kun vauva on ollut jo pitkään raivotarjonnassa.

Olen aika pitkä hermoinen, mutta nyt rupeaa ärsyttämään! Varsinkin kun tuolla lähetekäynnillä olisin saattanut päästä katsomaan synnytysosastoa. Tutustumiskäynti, kun yhtäkkiä peruuntui, syystä jota en tiedä, vaikka tässä on ollut miltei 9 kuukautta aikaa järjestää sitä aikaa sinne.

Saa nähdä kuinka tässä vielä käy, kun laskettuun aikaan on vielä yli kuukausi. Terveydenhoitaja puhui jo, että kannattaa pakata sairaalakassi valmiiksi, koska vauva on edelleenkin hyvin alas laskeutunut.

Viikonloppufiiliksiä

Viikolla käytiin siellä perhevalmennuksessa ja se oli ihan ok. Oikeastaan mitään uutta siellä ei vaan tullut esille. :) Katsotiin yksi DVD synnytyksestä ja sitten oli puhetta kivunlievityksestä ja sen sellaisesta. Ensi viikolla on sitten toinen ja viimeinen kerta, jossa on ainakin imetyksestä asiaa.

Huomenna menen ehkä elämäni viimeiseen kokeeseen tämän koulutuksen puolesta ja vähän jänskättää. Parempi olisi mennä läpi, ettei tartte syksyllä vauvan kanssa miettiä asiaa. Valitettavasti vasta elokuussa saan tietää, että menikö koe hyväksytysti läpi. :/

Ollaan haettu kuukausi-pari vähän isompaa asuntoa, kun tämä meidän nykyinen kämppä on kyllä edullinen ja muuten hyvä, mutta tässä on hirveän huonosti mitään säilytystilaa. Eikä hirveästi voi ostella kaappeja lisää, kun sitten alkaa jo tila loppua kesken. Perjantaina saatiin soitto, että aivan naapurista olisi vapaana isompi juuri valmistunut vuokra-asunto. Ensi viikolla pitää ilmottaa, että otetaanko. Ainut ongelma on, että vuokra on vaan tuplaten, mitä meillä nykyään on. Mieheni on töissä ja minä olen tällä hetkellä luonnollisesti äitiysrahalla. Hirveästi tekisi mieli saada vähän lisää happea ympärille, vaikka se ei olisi kuin sen yhden huoneen verran (on siinä tietysti autokatosta ja sen sellaista muuta pientä lisää). Toisaalta kun järjellä miettii, niin vauvan kanssa varmasti tässä mahduttaisiin olemaan, mutta ei kovin miellyttävästi. Ennen ihmiset ovat asuneet paljon ahtaamminkin... MITÄ ME TEHDÄÄN?

Mieheni suunnittelee vähän, että voisi omaa asuntoa ostaa, mutta minä en tiedä haluanko viettää tällä paikkakunnalla "lopun elämääni". Täältä voisi olla myös aika vaikea saada asuntoa myytyä eteen päin, jos joskus muutettaisiin muualle. Ja siitäkös sitä maksettavaa kertyy, kun otetaan hirveä asuntolaina! Ymmärrän, että lainassa maksettaisiin omaa asuntoa, kun taas vuokralla raha menee aina vähän niin kuin hukkaan, mutta vuokralla on niin paljon helpompi/huolettomampi asua. En myöskään ymmärrä, että asuntoyhtiö muotoisessa asumisessa joudut sen hirveän ostosumman jälkeen vielä maksamaan jotain yhtiövastiketta eli ikään kuin vuokraa joka kuukausi! Ei mahdu minun ajatusmaailmaan. Jos oman ostaisi, niin ehdottomasti omistustontilla oleva omakotitalo.

Luulen, että ensi kuun alusta saisi heti muuttaa eli tämä kuukausi olisi aikaa pakata. Itse olen hyvässä kunnossa vielä, joten varmasti jaksaisin pikku hiljaa ruveta meidän kamppeita pakkaamaan, mies kun on töissä tietenkin. Apua meillä on myös lähellä.

Näin pitkän kirjoitustauon jälkeen

Onpa taas ollut pitkä tauko kirjoittamisessa...

Täällä on mennyt kaikki ihan hienosti.

Huomenna on ensimmäinen perhevalmennus ja siellä sovitaan samalla toinen ja viimeinen tapaamiskerta perhevalmennuksen merkeissä.

Ensi kuun alkupuolella on varmaankin synnytystapa arviointi ja tutustuminen synnytysosastoon.

Kaiken kaikkiaan oloni on ollut aivan hyvä. Viikon olen ollut virallisella äitiyslomalla ja kiirettä piisaa. :) Koulujutut olen saanut lähes päätökseen ja se on hyvä se. Taidan sittenkin valmistua, mutta virallisesti saan paperit vasta vauvan syntymän jälkeen. Sillä ei ole minulle niin väliä.

Mitään suurempia vaivoja ei ole ollut. Hieman ehkä turvottaa, mutta ei mitään erikoista. Vettä olen nyt yrittänyt enemmän juoda ja välttää ylimääräistä suolaa. Selkä alkaa kipeytymään helpommin esim. siivouksen jälkeen, mutta menee ohi yhdessä yössä. Rauhallisesti pitäisi osata ottaa...

Vauvanvaatteita en ole vielä pessyt, kun pitäisi ensiksi raivata tila vauvan hoitopöytälipastolle, johon vaatteet saa piilotettua. Kestovaippoja olen ostanut käytettynä ja uutena ajattelin vielä sisävaippoja vähän tilata (nämäkin pitää sitten vielä pestä). Vauvalle pitäisi ostaa vielä ainakin amme ja mahdollisesti sitteri sekä kaikki se pieni tykötarve eli puhdistusliinoja, tuttipulloja, korviketta, pari lakanaa lisää, toinen kylpypyyhe ja sen semmosia.

Tilasin Allegro merkkistä kotimaista pyykinpesuainetta, jota on keskustelupalstoilla kehuttu. Pitäisi sopia käytettäväksi myös vauvanvaatteille ja kestovaipoille.

Ainakin rintapumpun ja itkuhälyttimen taidan jättää tässä vaiheessa vielä hankkimatta, kun ei tiedä onko tarvetta...

Ehkä kaikki selkiää sitten, kun saa nämä isommat asiat paikoilleen.

Laskettuun aikaan tasan 50 päivää ja alkaa jo vähän jännittämään....