sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Seuraavaa neuvolaa odotellessa

Kirjoitukseni alkavat mitä ilmeisemmin vuorottelemaan neuvolakäyntiä edeltävään aikaan ja käynnin jälkeiseen aikaan. Siltä pahasti näyttää.

Pelot nostavat taas päätään kun neuvolaan on tasan kymmenen päivää(kyllä, lasken jo päiviä paniikissa). Entä jos kaikki ei ole hyvin? Sanoin miehelleni, että hänen on ehdottomasti tultava mukaani ja saa järjestää tuon päivän työvuoronsa sen mukaan. Hänellä kun viime aikoina vuorot ovat vaihdelleet niin, ettei seuraavasta viikosta voi olla varma.

Pelon tunteet ovat varmasti kaikille tuttuja. Tuntuu vain todella raskaalta, kun luottavaista oloa kestää max. kaksi viikkoa ja sitten alkaa jännitys ja spekulaatio. Vatsa on jonkinverran kasvanut, mutta vauvan liikkeitä en vielä tunne. Välillä tsemppaan itseäni ja ajattelen, että kaikki menee varmasti hyvin.

Töissä kerroin raskaudesta perjantaina ja pomolle päivää ennen. Olivat iloisia ja sain paljon halauksia. :) Toivottavasti kaikki menee tosiaan hyvin enkä joudu selittelemään, miksi lasta ei tulisikaan.

Mitään hankintoja vauvalle en ole tehnyt, en edes vaatteita. Äitini kanssa oltiin ostoksilla ja hän halusi katsella vauvan vaatteita. Vauvan vaatteita olen aina tykännyt katsella, mutta nyt jotenkin en jaksa innostua niistäkään. Vaikka kyllä siellä muutamia hienoja mekkoja oli. :) Vaunuja ja muita isompia hankittavia katselin aivan alkuraskaudesta vielä innoissani. Nyt olen varautuneempi.

Rauhoitun vasta, kun lapsi on sylissäni.

3 kommenttia:

  1. Ihan varmasti kaikki on hyvin! Jos sun vatsas tuntuu kasvavan niin eiköhän silloin vauvakin siellä kasva isommaksi ja vahvemmaksi :)

    Sulla tuntuu noita neuvoloita olevan tiuhemmassa ku mulla. Meinaan mulla seuraava käynti onkin vasta maaliskuussa rakenneultrassa.

    VastaaPoista
  2. Yritän myös itselleni vakuutella sitä, mutta vaikeaahan tämä on aina välillä. Kiitos kuitenkin rohkaisevista sanoista. :) Reilun viikon päästä saadaan varmuus...

    Kerran kuussa näyttäis nyt olleen mulla neuvola. Meillä on myös ihana, kun olen joka kerralla saanut ultrauksen(tähän mennessä kaksi terveydenhoitajan tekemää ja yksi lääkärin). Seuraavalla kerralla toivottavasti myös saadaan tai ainakin pyydän sitä erikseen, jos ei tällä kertaa ehdota. Sydänääniä ei sitten ole vielä kuultu, mutta syke tietty nähty näytöltä.

    VastaaPoista
  3. Oi, mä odotan niin paljon tuota neuvolamaailmaa sitten joskus! Kiva kuulla, että kaikki on mennyt teillä hienosti :)

    VastaaPoista