keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Tervetuloa!

Heti näin aluksi tervetulotoivotukset kahdelle uudelle blogini lukijalle. Kiva, että olette löytäneet tänne! :) Ja toki tervetuloa heillekin, jotka (ehkä) vain poikkeatte täällä.

Olen jo hieman itsestäni kertonut, joten jospa viimein pääsisin itse asiaan. Eli meillä tosiaan ehkäisy on jätetty pois kesäkuussa tätä vuotta. Yritysurakkamme on mennyt varmasti monelle tutulla kaavalla: aluksi luulin ottavani rennosti asenteella "tulee, jos on tullakseen ilman stressiä", sitten aloin laskemaan ovulaatiopäiviä, kerkesin jo tehdä pari raskaustestiä, vaikka sen kummempia oireitakaan ei ole ollut ja nyt uusimpana on sitten ovulaatiotikut astuneet kuvaan. Ja tämä kaikki hössötys vain muutamassa hassussa kuukaudessa!

Kuten aiemmin mainitsin ei minulla ole ollut mitään sen kummempia oireita, joiden vuoksi pelkäisin esim. suoranaista lapsettomuutta. Tai no, en ainakaan tunne lapsettomuuden oireita, jos sellaisia on olemassa. Keväällä minulla oli kuitenkin, siis jo ennen tätä "projektia", ensimmäisen kerran oman muistini mukaan yhdynnänjälkeistä veristä vuotoa. Terveydenhoitaja epäili heti limakalvojen kuivuutta. Tämä vuoto loppui muutamassa tunnissa eli sen myötä, kun suurin osa spermasta oli poistunut (anteeksi näin tarkka kuvailu :D).

Uusin samanlainen vuoto tapahtui viime kierrossa (kovaa yritystä oli tietenkin ilmassa) ja päätin muuten vain mielenrauhani vuoksi otattaa klamydia ja tippuri kokeet, jotka todettiin puhtaiksi. Ei minulla sen suurempia syitä ollutkaan epäillä mitään sukupuolitautia, mutta onpa testattu. Papa-koe oli otettu keväisen havainnon jälkeen ja pari viikkoa sitten kävin lääkärillä näyttäytymässä. Hän totesi, että minulla on jotenkin tuo kohdunkaulan? tai joku sen alueen? reunat kääntyneet niin, että siellä on esillä nyt arempaa pintaa, joka tihkuu herkästi. Vakuutti, ettei vaikuta mihinkään ja on yleinen vaiva e-pillereitä syöneelle. Tässä vaiheessa toivoin, että nuita myrkkyjä en koskaan olisi syönytkään. Otti samalla vielä kuitenkin uuden papa-kokeen, jonka tuloksia vielä odotan.    

Ja vastaisuuden varalle: saatte vapaasti kommentoida, kysellä ja kertoa kaikkea, mitä mieleen tulee tai ihan vain heipat sanoa. :)

2 kommenttia:

  1. Minäkin aloitin "tulee jos on tullakseen" -asenteella, mutta eipä mennyt montaakaan viikkoa, kun oltiinkiin jo ihan tosissaan yrittämässä. :)

    VastaaPoista
  2. Näin juuri! Ja jokaisen oma luonne ratkaisee varmasti paljon. Minä olen sellainen "kaikki mulle ja mielellään heti". Kiva Helinä, että kävit jättämässä viestin, kiitos siitä! :)

    VastaaPoista